Historia osiossa on toistaiseksi puutteita joiden täydentäminen on kesken.
Historia
Perustamiskokouksessa 17 päivänä maaliskuuta 1929 Puistolan Kansakoululla oli 24 paloturvalli-suuden kehittämisestä kiinnostunutta paikkakuntalaista läsnä.
| Emil Kantanen | Herman Aalto | O.W.Honkalinna |
| Wäinö Honkalinna | F.O.Hippo | V.W.Nurmi |
| Yrjö Stigell | Harald Järnefelt | W. Laakso |
| Johan Grönholm | F.Syvänen | Carl Allån |
| Wäinö Valoranta | Arvi Torvi | Otto Tarvainen |
| Arvo Wähä | E.Oksanen | Kalle Salmela |
| Emil Sinivaara | Wille Lindström | Jalmari Lehti |
| Ernest Muona | Oskari Honkalinna |
Kokouksen yksimielisenä päätöksenä oli perustaa Puistolan Vapaaehtoinen Palokunta ny. .Palokunnan säännöksi hyväksyttiin Suomen yleisen palokuntaliiton mallisäännöt. Palokunta liitettiin yhdistys-rekisteriin 16.11.1929.
Puistolan VPK:n ensimmäinen toimintavuosi kului varojenhankintaan. Päätavoitteena oli sammutusruiskun ja muun sammutuskaluston hankinta. Varoja saatiin mm. keräämällä kannatusjäsenmaksua, erilaisilla lahjoituksilla ja avustuksilla, sekä järjestämällä juhlatilaisuuksia. Kunnanvaltuustolle ja Puistolan Kansakoulun johtokunnalie tehtiin anomus 22.3.1929, että VPK:n käytettäväksi luovutettaisiin koulun tontista Puisto- ja Valtatien kulmasta, nykyinen Puistolanraitti ja Tenavapolku 250 mm2 suuruinen alue palokaivoa ja VPK:n kalustosuojaa varten. Anomus hyväksyttiin.
Aluksi kaivattiin toimintaohjeeksi selostavaa Palontorjuntakirjallisuutta.
Palokuntapukuja hankittiin jo vuonna 1930 VPK:Ile oli myös saatu oma palokoppi jonka yhteyteen oli päätetty rakentaa harjoitustorni, letkujen kuivatusta varten. Vuonna 1932 päätettiin rakentaa tanssilava pienen santakuopan reunalle, nykyiselle palokunnan tontille. Helsingin pitäjän kunnanvaltuusto oli luvannut suullisesti VPK:ile käyttö- ja huolto-oikeuden harjoitusten ja juhlien pitoa varten palstalle. Kirjallinen lupa saatiin 5.6.1931.
Paloautolle saatiin lämmin talli vuonna 1947 Oseniukselta, nykyinen Puistolantori 5, autotallia pidennettiin VPK:n toimesta, jotta paloauto saatiin mahtumaan sisään. Tallia saatiin käyttää veloituksetta siihen asti kunnes VPK:n oma talo valmistui.
Palokunnantalo
Useita vuosia haaveena olleen palokunnantalon rakennustyöt oli saatu aloitetuksi 1951. Tontista oli tehty vuokrasopimus 50 vuodeksi Helsingin kaupungin kanssa. Vuokrasopimus menee umpeen 31.12.2000. Helsingin kaupungin myöntämät lainat ja avustukset, sekä palokunnan omat varat eivät riittäneet kattamaan rakennuskustannuksia, pankkilainaa saaliin palokunnan jäsenten ryhtyessä ‘takaajiksi.
VPK:n talon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 20.1.1952 klo 15.00.
Palokuntalaisten talkootyö oli saanut hyvän päätöksen, miehet olivat lapioilla käsin kaivaneet VPK:n talon montun, sekä ottaneet ahkerasti osaa rakentamiseen. Joitakin urakoitsijoita oli myös käytetty rakennustöihin. Talon ensimmäisistä vuokralaisista mainittakoon Helsingin kaupungin äitiys- ja lasten-neuvola, joka oli vuokrannut palokunnan keittiön käyttöönsä. Yksi tallipaikka vuokrattiin kuorma-autolle, pitkäaikainen vuokralainen tallissamme oli Urho Ojasen kuljetusliike.
Kiinteistö vaatii jatkuvaa kunnostusta, taloomme on uusittu katto ja ikkunat, sekä lämmitysjärjestelmä kaksi kertaa. Autotallin lasiovet oli aikanaan suuri uudistus joka antaa VPK:n talolle sen tehtävästä kertovan ilmeen, onhan autot Puistolalaisten nähtävissä päivittäin.
Kalusto
Kun VPK:Ilamme ei ollut toimintakunnossa olevaa autoa, perustettiin sen alaisuuteen polkupyöräjoukkue. Joukkueen vahvuudeksi tuli kolme ryhmää, yhdeksän miestä. Tämän joukkueen tarkoituksena oli toimia ensiapuna tulipalon sattuessa.
Palokunnan ensimmäinen paloauto saatiin ajokuntoon syksyllä 1933, auto oli Ford merkkinen
Palokunta myi 1953 vanhan hyvinpalvelleen Fordin Asolan VPK:Ile ja osti sen tilalle Volvon, joka oli Gulfin vanha tankki-auto, siitä kunnostettiin palokunnallemme säiliöauto. Säiliöauto oli tarpeellinen koska alueellamme ei ollut vesijohto-verkkoa.
Thames paloauto ostettiin palokunnalle 1950, korin autoon suunnitteli Puistolalainen Voitto Viitalehto ja valmistuksesta huolehti Virtasen autokoritehdas Tapanilassa. Auto oli varustettu 1600 litran vesisäiliöllä.
Kun VPK:Ilamme ei ollut toimintakunnossa olevaa autoa, perustettiin sen alaisuuteen polkupyöräjoukkue. Joukkueen vahvuudeksi tuli kolme ryhmää, yhdeksän miestä. Tämän joukkueen tarkoituksena oli toimia ensiapuna tulipalon sattuessa.
Palokunnan ensimmäinen paloauto saatiin ajokuntoon syksyllä 1933, auto oli Ford merkkinen
Palokunta myi 1953 vanhan hyvinpalvelleen Fordin Asolan VPK:Ile ja osti sen tilalle Volvon, joka oli Gulfin vanha tankki-auto, siitä kunnostettiin palokunnallemme säiliöauto. Säiliöauto oli tarpeellinen koska alueellamme ei ollut vesijohto-verkkoa.
Thames paloauto ostettiin palokunnalle 1950, korin autoon suunnitteli Puistolalainen Voitto Viitalehto ja valmistuksesta huolehti Virtasen autokoritehdas Tapanilassa. Auto oli varustettu 1600 litran vesisäiliöllä.
Orenstein Kopel, Länsisaksasta lahjoitti kolarivaurioituneen Taunus Transit pakettiauton 1969, joka korjattiin katastrofiautoksi. SPR Puistolan osasto lahjoitti 500 mk auton lunastamiseksi tullista. Auto saatiin kunton lahjoitusten ja talkootyön turvin. Auton miehitys sovittiin SPR:n kanssa siten, että he järjestävät hoitohenkilökunnan ja palokuntamme kuljettajan ja apumiehen.
Palokunnalle hankittiin uudeksi äiliöautoksi Sisu K-138 kuorma-auton alustan vuosimallia 1963, vanha Volvo myytiin ja niillä varoilla ostettiin nokkapumppu Sisuun.
Tehokkaan jäsenistömme ansiosta meillä oli mandollisuus hankkia uusi miehistönkuljetusauto 1974. Auton kunnostaminen vaati aikaa ja uhrauksia koska se meille tullessaan oli vielä “pulla-auto”.
Säiliöautomme Sisu on otettu käyttöön 1982. Auton erikoisen säiliön on suunnitellut Puistolan oma poika Olavi Karhu. Säiliöt olivat jo edellisessä säiliöautossa, siirretäänkö vielä kerran, aika näyttää.
Vuonna 1987 oli taas uuden sammutusauton hankinta ajankohtainen. Oli Puistolan VPK:n vuoro saada Helsingin kaupungin avustus autoon, joten käytimme sen hyväksemme. Auto on Mersedes Benz ja se on edelleen käytössä. Auto on tehty Säynätsalossa.
Uuden sammutusauton saaminen oli niin suuri tapahtuma, että Bussillinen palokuntalaisia lähti sitä hakemaan.
Fargo, joka oli MB:n edeltäjä myytiin Mosambikkiin Nacalan kaupunkiin.
Aika kului, oli “pulla-auton” vaihtoaika, ostimme Vehosta käytetyn pikkubussin 1989, joka palveli meitä hyvin. Autokuume iski 1997 syksyllä ja teimme päätöksen hankkia uusi miehistönkuljetusauto., jonka ostimme Vehosta uutena. Toivomme, että se kestäisi pitkään, onhan se tehty miehistönkuljetusautoksi. Nuoriso-osaston käytössä miehistönkuljetusauto ja peräkärry on tarpeellinen.
Kaluston kehityskaari vuosiluvuittain
Vuonna 1950 ostettiin Fordin rinnalle Thames-merkkinen paloauto, johon tehtiin kori Virtasen autokoritehtaalla Tapanilassa. Auton varusteisiin kuului 1600 litran vesisäiliö.
Vuonna 1953 hyvin palvellut Ford myytiin Asolan VPK:lle. Tilalle hankittiin Volvo, Gulfin vanha säiliöauto. Säiliöauto oli tarpeen, koska alueellamme ei tuolloin ollut vesijohtoverkkoa.
Vuonna 1967 Thames myytiin Laukkosken VPK:lle. Tilalle hankittiin uusi ja ajanmukainen Fargo-paloauto.
Vuonna 1969 palokunnalle hankittiin SPR:n kanssa yhteisesti käytetty katastrofiauto, jolla hoidettiin sairaankuljetuksia. Samana vuonna hankittiin myös säiliöauton alustaksi Sisu K-138, vuosimallia 1963. Vanhan Volvo-säiliöauton myynnistä saadut rahat käytettiin Sisun nokkapumppuun.
Vuonna 1974 saatiin palokunnalle ensimmäinen miehistönkuljetusauto, Mercedes Benz, ns. “Pulla-auto”. Säiliöauton säiliöt vaihdettiin vuonna 1982 nykyisen alustansa Kontio-Sisun päälle (HE 533). Vanha alusta myytiin.
Vuonna 1987 hankittiin Helsingin kaupungin kalustorahoilla nykyinen sammutusauto, Mercedes Benz 817 (HE 531).
Vuonna 1989 päivitettiin miehistönkuljetusauto tuoreempaan käytettyyn pikkubussiin.
Vuonna 2006 hankittiin käytetty vaihtolava-alustallinen vuosimallin 1988 Volvo FL6 16 (HE 533), johon hankittiin uusi säiliökontti ja moottoriruisku säiliön takatilaan. Vähän Volvon hankinnan jälkeen Sisu myytiin Hämeenlinnaan pesuautoksi.
Vuonna 2016 palokunta hankki Palosuojelurahaston avustuksella uuden miehistönkuljetusauton johon mahtuu 1+7 henkilöä sekä kalustoa takakonttiin.
Vuonna 2018 Pelastuslaitos lahjoitti poistoon menevän säiliöyksikön ex. HE703 palokunnalle käyttöön. LISÄÄ TEKSTIÄ TÄHÄN
Puheenjohtajat & Palokunnan päälliköt
Puheenjohtajat vuosittain
- 1929 – 1930 Väinö Honkalinna
- 1931 – 1932 Nikolai Keinänen
- 1932 – 1960 Väinö Honkalinna
- 1961 – 1962 Erik Salo
- 1962 – 1968 Kauko Wesa
- 1969 – 1972 Osmo Sirén
- 1973 – 1974 Kalevi Lahti
- 1974 – 1985 Osmo Sirén
- 1986 – 1995 Pentti Mikkonen
- 1996 – 2*** Lasse Piisinen
- 2*** -2***
- 2*** -2***
Palokunnan päälliköt toimikausittain
- 1929 – 1930 Yrjö Stigell s. 07.04.1882 k. 02.04.1956
- 1930 – 1931 Nikolai Keinänen s. 09.05.1904 k. 20.12.1957
- 1931 – 1938 Ernest Muona s. 24.03.1885 k.21.10.1949
- 1938 – 1947 Väinö Honkalinna s. 12.03.1881 k. 13.07.1964
- 1947 – 1959 Jalmari (Hjalmar) Lehti s. 31.05.1915 k. 23.10.1991
- 1959 – 1963 Martti Backman s. 21.05.1921 k. 28.04.1969
- 1963 – 1997 Kari Sarlin s. 30.11.1940 k. 30.04.1997
- 1997 – 2013 Jukka Grönlund s. 00.00.0000
- 2013 – Nykyhetki Markus Sarlin s. 07.01.1979
Kesäjuhlassa vuonna 1953 toteutui VPK:laisten haave, heille valmistui Puistolan VPK:n kantolippu. Puheenjohtaja Väinö Honkalinna lahjoitti kantolipun silkkisen, vihreän lippukankaan sekä tangon pään. Lipun nyörit ja tupsut lahjoitti VPK:n rahastonhoitaja Yrjö Stigell. Herra J. Yrjölä oli suunnitellut ja piirtänyt lipun.
Naisosaston jäsenet ompelivat kukin oman osuutensa lippuun. Suurimman työn teki kuitenkin rouva Irja Karhu os. Lehti. Hän ompeli mm. yksin suuritöisen ja tarkkuutta vaativan lipun soihdut.